Tekstit

Ohitustilanteet ja luoksetulon vahvistaminen

Kuva
En itse ole niin perehtynyt koirankouluttamiseen, että osaisin käyttää hienoja termejä. Selitän (ja kirjoitan omaksi muistinvarakseni tulevia(!) pentuja varten) selkokielellä minkälaisia hyviä vinkkejä olen saanut näihin tärkeisiin taitoihin. OHITUSTILANTEET JA LUOKSETULO Toisten koirien tai pelottavien asioiden kohtaaminen lenkillä ovat pennulle haastavia tilanteita. Aikaisemmin ilmeisesti (tai ehkä vieläkin?) opetettiin näitä tilanteita niin, että koira pyydettiin kontaktiin - siis katsomaan ihmistä- ja sitä yritettiin pitää kontaktissa koko ohitustilanteen ajan. Tämä on kuitenkin perin vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Kontakti ei vain aluksi ole niin vahva, että koira jaksaisi tuijottaa ihmistä kun vastassa on jotain huuuurrjan mielenkiintoista. Meille neuvottiin mainiossa Turunmurren koirakoulussa yksinkertaisesti näin. Pysähdy tien sivuun. Kun koira vilkaisee mielenkiinnon/pelon kohdetta tulee naksautus ja nami. Jos namit ovat vain tarpeeksi mielenkiintoisia tämä ohjaa koiraa ha...

Vahva kontakti

Kuva
Opetin pennulle jo kahdeksan viikon iässä kontaktin. Siis, että katsekontaktista seuraa palkinto. Klaara onkin siitä lähtien ollut varsin kontaktinhakuinen. Jopa siinä määrin, että harrastuksiin ryhdyttäessä vahvasta kontaktista on ollut haittaa. Olemme suuntaamassa näyttelyihin jossain vaiheessa kun niitä taas koronan jälkeen järjestetään. Olemme käyneet joitakin kertoja Koirakoulu.netin näyttelyvalmennuksessa. Siellä on harjoiteltu vierellä näyttelyremmissä juoksemista. Klaara kipittää hienosti näyttelyravia. Nyt se vain pitäisi saada tajuamaan, että omistajaa ei tarvitse koko ajan hakea kontaktiin. vaan että voisi vain juosta suoraan eteen päin. Pikkuhiljaa ja pieniä matkoja tämä jo onnistuu. siten vain. että naksautus palkinto tulee, kun koira katsoo tai edes vilkaisee suoraan eteen päin. Syksyllö 2020 Klaaran ollessa viiden ja seitsemän kuun ikäinen olimmekin match showssa. Menestys oli ihan hienoa: ensimmöksellä kerralla melkein 30 pennun joukosta Klaara oli punaisten 4. Jälkimm...

Oppeja kolmen kuukauden ikäisenä

Kuva
Internetin ja muutaman tuttavan ohjeesta opetin ensimmäisinä viikkoina jätä-käskyn eli luopumisen tämän ohjeen avulla.  Se on osoittautunut toistaiseksi äärettömän toimivaksi eri tilainteissa, paljon paremmaksi kuin ei-sana. Siis kaikki ei-toivottu käytös  loppuu Klaaran kuultua jätä- käskyn. Sitä varten on tietysti nameja taskujen pohjalla, ja kaikissa kodin kaapeissa helposti saatavilla.  Valitettavasti tärkeä käsky " Tänne" ei sujukaan ihan niin hyvin. Ulkona mikäli vain tule jotain mielenkiintoista havaintokenttään, niin Klaara on täysin kuuro, pari kertaa se on naru perässään lähtenyt mm. pikkutyttöjen perään. Välillä myös selkeästi ei halua totella, istuu vain ja katsoo, että luuletko että tottelen. Tämä johtuuu varmasti siitä, että käytettiin varmaan käskyä turhan paljon tilanteessa, jossa se vielä pienenä pentuna ei olisi niin mielellään lenkillä halunut liikkua kotoa poispäin.  Täytyy varmaan alkaa vahvistaa luoksetuloa jollain ihan toisella käskyllä tuleva...

Palaset loksahtelevat kohdalleen

Kuva
Ensimmäisen kerran tutustuimme tähän härveliin 9 viikon iässä. Istuttiin korissa ja nostettiin se ilmaan. Siitä parin päivän päästä kori polkupyörään, koiruli koriin ja talutin pyörää kotikadulla. Koira on korissa kiinni noin 30 sentin remmissä, jonka kanssa se pääsee hyppäämään etutassut korin reunalle. Ensimmäinen kokeilu meni aikamoiseksi sähläykseksi, ja enimmäkseen koira hyppi korin reunalle. Sai aina makupalan, kun oli neljä tassua korin pohjalla.  Tästä viikon päästä kokeilimme jo edetä hiukan pidemmälle yhä pyörää taluttaen ja avustaja antoi nappulaa. Vieläkin oli aikamoista hösellystä.  Asia hautui taas viikon ja tänään olikin melkoinen hämmästys, kun koira pysyi melkein koko ajan rauhallisesti korissa paikoillaan. Istuin jo ja ajoin pyörää! jee!

Kohta jo 3 kuukautta

Kuva
Parin päivän päästä  Klaaralle tulee täyteen 12 viikkoa. Sillä on ensimmäinen rokotus ja ollaan ilmottauduttu Turun Murren pentukurssille, joka alkaa Klaaran ollessa 15 viikkoa. Jännää! Koiramme on reipas, rohkea, oppimiskykyinen ja maailman suloisin. Paitsi minut, se on hurmannut myös jähmeän teinin ja hieman nuoremman esiteinin. Olen ulkoistanut Klaaralle mm. teinin ”aamu”herätyksen, koska pehmeäturkkinen nappisilmä,  joka häntää heiluttaessaan heiluu koko koira- eihän sille voi olla vihainen. Teinin matala sänky on myös ainoa, jolle Klaara pääsee hyppäämään ja juokseekin sinne innoissaan, jos vain oven avaa.  Menneellä viikolla keräsin pienen paniikin, kun luin pentukirjaa, ja siellä jälleen korostettiin sosiaalistamisen tärkeyttä. Sitä, miten 12 viikon jälkeen asioihin tottuminen ei ole enää niin itsestäänselvää ja ennen tätä pitäisi tottua isoihin koiriin, pieniin koiriin, mustiin, valkoisiin ja haukkuviin. Ja mitä, me ollaan pentuveljen lisäksi nuuskittu pikaisesti ...

Juhannus 2020

Kuva
Juhannuksena oltiin mökillä, jossa Klaara näki paljon uusia ihmisiä, nukkui yön teltassa, oli veneilemässä, antoi cottonin nuuskia itseään kerran,  kaivoi itensä melkein kukkalaatikon alle ja oli koko ajan tulossa jyrkistä portaista itse alas.  Myös varsin vieraskorea oli, eli käyttäytyi kotioloja siivommin. Lähinnä tarkoitan puremista ja nilkkoihin kiinnikäymistä. Muutenhan se on kotonakin ihan siivosti! Kaikki meni hyvin, veneessä hiukan jännitti ja tuli vikinää. Reipas pikkukoira! Nokinenästä tuli pölynenä, koska kaivaminen oli kivaa!  Vartin venematka jännitti Nokosilla

Kohta kaksi viikkoa

Kuva
Ei mitenkään päin uskoisi, että koira on ollut talossa vasta kaksi viikkoa! Tuntuu paljon pidemmältä ajalta. "Kaiken" harjoittelu jatkuu pienissä paloissa pisin päivää muun toiminnan lomassa. Nyt on aloitettu suuntaamaan kohti ulkomaailmaa, koska oman kodin seinät alkoivat jo hiukan viikon kotona olon jälkeen ahdistaa. Yksin kotona Klaara ei ole vielä ollut varttia kauempaa. Klaara on ollut jo Naantalissa pitsalla, lemmikkieläinliikkeen edustalla kauppakeskus Myllyssä, Turussa Vaakahuoneen terassilla, Kukkatalossa ja lähimetsässä. Lähimetsää lukuun ottamatta olen pitänyt sitä sylissä tai kopassa, rokotussuojaa kun ei vielä ole.  Näiden vierailujen antina on ollut paitsi oman pään tuuletus se, että Klaara on tottunut matkustamaan autossa, se on nähnyt valtavan paljon ihmisiä ja erilaisia asioita vaikkakin sylistä käsin. Tai no, eilen Kukkatalossa laskin sen hetkeksi myymälän lattialle josta käsin se katseli maailmaa.  Kotona ensi päivinä hyvin alkanut siisteyskasvatus on hiem...